Agility - AGILITYJAOSTO toiminnassa vuodesta 1991

Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. RKK:ssa agilityn harrastajia on noin 100. Agilityssa ihmisen ohjaama koira suorittaa tuomarin suunnitteleman esteradan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Agilityn esterata koostuu erilaisista hyppyesteistä, tunneleista, kiivettävistä esteistä sekä pujottelukepeistä. Ohjaaja ohjaa liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen koiraansa suorittamaan radalla olevat esteet. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi. Oleellista agilityssa on ennen kaikkea koiran ja ohjaajan yhteistyö ja hauskanpito!

RKK:n agilityjaosto, Ragit, organisoi agilityharjoitukset ja koulutusohjaajien koulutuksen, järjestää epävirallisia ja virallisia kilpailuja sekä suunnittelee ja toteuttaa muuta agilityyn liittyvää toimintaa. Myös esteiden kunnossapito työllistää jaostoa, sillä agility vaatii välineisiin satsaamista – koirien turvallisuudesta esteillä ei tingitä.

 

Kuka voi harrastaa agilityä

Periaatteessa minkä tahansa terveen koiran kanssa voi harrastaa agilityä. Pitkärunkoisten koirien, kuten mäyräkoirien, kanssa harrastettaessa on hyvä huomioida, että ne voivat rakenteensa vuoksi olla muita alttiimpia vaurioille. Myös kaikkein suurimpien rotujen kanssa agilityä harrastettaessa tulee olla erityisen varovainen. Agilityharjoitusten aloittamisen alaikäraja on 9 kuukautta, suurilla roduilla kannattaa odottaa 10–12 kuukauden ikään. Tärkeää on, että koiran luusto on kunnolla kehittynyt, ennen kuin varsinainen treenaus aloitetaan. Ikärajat asettamalla pyritäänkin takaamaan koirille mahdollisuus kehittyä tarpeeksi ennen varsinaisen harjoittelun aloittamista. Nuoria koiria ei myöskään hyppyytetä kovin korkealta eikä kiipeily-/kontaktiesteitä harjoitella runsaasti. Esteisiin tutustuminen ja erilaisten ohjausliikkeiden opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo pentuiässä leikin varjolla. Myös monet agilityssa hyödyksi olevat taidot voidaan opetella jo pentuiässä erilaisten temppujen sekä leikin kautta.

Mitä ohjaajalta sitten vaaditaan? Harrastus sopii kaikille iästä riippumatta, ja esimerkiksi nuorimmat kilpailijat saavat virallisissakin kisoissa ottaa rataantutustumiseen avukseen avustajan. Kunhan koiralla on perustottelevaisuutta kotitarpeiksi ja ohjaaja hallitsee koiransa, voi agilityharrastuksen aloittaa. Agility vaatii ohjaajalta peruskuntoa, viitseliäisyyttä, halua ymmärtää koiraansa sekä hieman leikkimieltä ja heittäytymistä lajiin, jotta siitä saadaan koirakon molempia osapuolia innostava harrastus.

 

Harrastajan varusteet

Koiralla tulee harjoituksissa olla kaulapanta ja tavallinen talutushihna. Harjoitukseen tulee varata nameja/lelu/naksu koiran motivoimiseksi sekä vesiastia ja vettä ainakin koiralle – toki usein nesteytystä tarvitsee myös ohjaaja. Ennen harjoituksiin saapumista koira tulee myös ulkoiluttaa ja lämmitellä hyvin. Kun taidot alkavat karttua ja koira on hyvin hallinnassa, jätetään talutin ja panta kokonaan pois itse esteiden suorituksen ajaksi. Ohjaajan varusteiksi asiallinen pukeutuminen sään mukaan ja koska radalla joutuu ohjaajakin liikkumaan paljon, on valittava sellaiset kengät, joilla on hyvä juosta.

 

Agilitykoulutus RKK:ssa 

Agilitykoulutuksesta huolehtivat pätevöidyt koulutusohjaajat ja Ragitin valmentamat ohjaajat, jotka ovat itse aktiivisia ja kokeneita kilpailijoita.

Agilityyn tullaan mukaan alkeiskurssin kautta. Ragit järjestää vuosittain yhden tai kaksi alkeiskurssia, yleensä kuitenkin vähintään yhden alkeiskurssin vuosittain. Alkeiskurssi koostuu yleensä noin kymmenestä kerrasta, joista ensimmäinen on monesti aloitusluento, jolla käydään muun muassa läpi esteet ja esteiden opettaminen koiralle sekä käyttäytymissäännöt harjoituksissa. Alkeiskurssi on maksullinen ja sille voivat pyrkiä myös ei-jäsenet, mutta kovan kysynnän vuoksi etusijalla ovat RKK:n jäsenet.

Alkeiskurssin jälkeen voi hakea viikottaista ryhmäpaikkaa, jossa opetellaan koiran ohjaamista ja tehdään rataharjoituksia. Koirakoita, jotka eivät vielä kilpaile, kutsutaan mölleiksi. Edistymisen ja kilpailuihin osallistumisen myötä harjoittelua jatketaan ryhmissä, joissa harjoitukset vaikeutuvat ja määräytyvät koirakkojen edistymisen ja kilpailutason mukaan. Ryhmällä on yleensä kauden ajan sama koulutusohjaaja, siten harjoittelun eteneminen on suunnitelmallisempaa. Harjoittelussa on tärkeää hyvän yhteyden kehittäminen koiran ja ohjaajan välille. Tavoitteena on koiran ja ohjaajan välille syntyvä saumaton yhteistyö, josta koira ja ohjaaja molemmat nauttivat.

 

Agilitykilpailut 

Kilpailuja järjestetään ympäri vuoden ja ympäri Suomen, Ragit järjestää muutamat kotikisat vuosittain. Kilpailuja on järjestetty myös yhteistyössä Länsirajan Kennelkerhon kanssa, jolloin kilpailuareenana on toiminut Pellon Rohki-halli.

Kilpailu-uran voi aloittaa koiran täytettyä 18 kuukautta ja yhden päivän. Kilpailuun voivat osallistua myös x-rotuiset koirat (monirotuiset sekä rekisteröimättömät rotukoirat) mikäli ne on tunnistusmerkitty. Virallisiin arvokilpailuihin (esim. SM-kisat) x-rotuisilla ei kuitenkaan ole osallistumisoikeutta. Koiralla tulee olla myös agilitytuomarin vahvistama kansallisen kenneljärjestön kilpailukirja. Ohjaajan tulee olla FCI:n tunnustaman kansallisen kenneljärjestöön kuuluvan jäsenseuran jäsen ja hänellä tulee olla kilpailuoikeus kotimaassaan, joka käytännössä tarkoittaa voimassaolevaa agilitylisenssiä. Kilpailuissa noudatetaan Kennelliiton hyväksymiä sääntöjä.

Agilityssä on Suomessa viisi säkäryhmää, alle 28-senttiset pikkuminit, alle 35-senttiset minit, 35–42,99-senttiset medit, 43-49,99-senttiset pikkumaksit ja vähintään 43 cm korkeat maxit. Kisaavilla koirilla tulee olla mittaustodistus. Mittauskäytännöt ovat uudistuneet 1.7.2019 alkaen, uusi Suomen Agilityliiton kokoluokan määritysohje löytyy täältä. Agilitykilpailujajärjestetään kolmessa tasoluokassa (1-­luokka, 2-­luokka ja 3‐luokka). Tasoluokkien eroina ovat radan vaikeusaste ja etenemisnopeus. Ihanneajan määrittämiseen käytetään radan pituutta ja agilitytuomarin määrittämää etenemisnopeutta. Pikkuminit ja pikkumaksit voivat kilpailla myös seuraavassa kokoluokassa.

Agilitykilpailussa radalla on 12–22 estettä ja radan pituus on 100–220 metriä. Tuomari laatii radan estejärjestyksen ja kilpailijat pääsevät tutustumaan rataan ilman koiria vähintään viiden minuutin ajaksi ennen oman luokkansa kilpailun alkua. Radalla koiralla ei saa olla kaulapantaa eikä ohjaaja saa pitää kädessään mitään. Ohjatessa ei saa koskea koiraan eikä esteisiin, mutta koiraa saa kannustaa ja ohjata rajattomasti käskyin ja käsimerkein. Ohjaaja ei saa myöskään itse suorittaa esteitä.

Kilpailuissa menestyksen ratkaisevat radan suoritusaika ja virheettömyys. Tuomari asettaa radalle ihanneajan, jonka kilpailijat pyrkivät alittamaan. Radalla tapahtuneista virheistä tulee virhepisteitä seuraavasti: kieltäytymisestä (esim. koira ohittaa esteen) sekä tavallisesta virheestä (vaikkapa riman pudotus) tulee aina 5 virhepistettä ja kolmannesta samalla radalla tapahtuneesta kieltovirheestä koirakko hylätään. Koirakko voi saada virhepisteitä myös kontaktiesteiltä, mikäli koira ei osu kontaktiesteen ylös- tai alamenopinnalla olevalle kontaktialueelle. Ihanneajan ylityksestä tulee virhepisteitä yksi jokaista sekuntia kohden.

Luokanvaihtoa varten koiran tulee saada minimimäärä luokanvaihtoon oikeuttavia tuloksia. I-luokassa tulee saavuttaa vähintään kolme (enintään 8) ihanneaikaista 0-tulosta, joista korkeintaan yksi saa olla hyppyradalta ja tulosten tulee olla vähintään kahdelta eri tuomarilta. II-luokassa vaaditaan myös kolme 0-tulosta, mutta luokanvaihtoon oikeuttavan nollatuloksen (LUVA-nollan) saamiseksi tulee myös sijoittua ja ylempään luokkaan on siirryttävä viimeistään kahdeksannen luokanvaihtoon oikeuttavan tuloksen saatuaan.

Agilityvalion (FI AVA) arvoon vaaditaan 3 agilitysertifikaattia III-luokan agilityradalta ja hyppyvalion arvoon 3 hyppysertifikaattia III-luokan hyppyradalta sekä näyttelystä vähintään laatuarvosteluna ”hyvä” aikaisintaan 15 kuukauden ikäisenä. Agilityn III‐luokassa annetaan agilitysertifikaatti nopeimmalle agilityradalla nollatuloksen (0,00) tehneelle koiralle, joka ei ole saavuttanut Suomen agilityvalion arvoa, sekä hyppysertifikaatin nopeimmalle hyppyradalla nollatuloksen (0,00) tehneelle koiralle, joka ei ole saavuttanut hyppyvalion arvoa. Koira voi vastaanottaa samalta agilitytuomarilta vain yhden agilitysertifikaatin ja yhden hyppysertifikaatin. Koira voi vastaanottaa yhteensä kolme (3) agilitysertifikaattia, joista ensimmäisen ja viimeisen välillä tulee olla vähintään yksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä, vastaava sääntö pätee myös hyppysertifikaattien suhteen. Jos koira ei voi vastaanottaa sertifikaattia, siirtyy se osallistujamäärästä riippuen seuraavalle, kuitenkin enintään viidenneksi sijoittuneelle koiralle. 

Kennelliitolla on Vuoden agilitykoira -kilpailu, joka on pistelaskuun perustuva. Kennelpiireittäin kilpaillaan piirinmestaruuksista ja Suomen mestaruuksista kilpaillaan III-luokissa niin yksilö- kuin joukkuekisoissa. Erillisissä karsintakilpailuissa valitaan III-luokan koirista edustusjoukkue pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin ja maailmanmestaruuskisoihin. Ja tietysti Ragit järjestää myös omat kerhonmestaruuskilpailut.

Lisätietoa agilitysta voi lukea lajiliiton sivuilta.