Agility - AGILITYJAOSTO toiminnassa vuodesta 1991
Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. RKK:ssa agilityn harrastajia on noin 100. Agilityssa ihmisen ohjaama koira suorittaa tuomarin suunnitteleman esteradan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Agilityn esterata koostuu erilaisista hyppyesteistä, tunneleista, kiivettävistä esteistä sekä pujottelukepeistä. Ohjaaja ohjaa liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen koiraansa suorittamaan radalla olevat esteet. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi. Oleellista agilityssa on ennen kaikkea koiran ja ohjaajan yhteistyö ja hauskanpito!
RKK:n agilityjaosto, Ragit, organisoi agilityharjoitukset ja koulutusohjaajien koulutuksen, järjestää epävirallisia ja virallisia kilpailuja sekä suunnittelee ja toteuttaa muuta agilityyn liittyvää toimintaa. Myös esteiden kunnossapito työllistää jaostoa, sillä agility vaatii välineisiin satsaamista – koirien turvallisuudesta esteillä ei tingitä.
Kuka voi harrastaa agilityä
Periaatteessa minkä tahansa terveen koiran kanssa voi harrastaa agilityä. Pitkärunkoisten koirien, kuten mäyräkoirien, kanssa harrastettaessa on hyvä huomioida, että ne voivat rakenteensa vuoksi olla muita alttiimpia vaurioille. Myös kaikkein suurimpien rotujen kanssa agilityä harrastettaessa tulee olla erityisen varovainen. Agilityn alkeiskurssin alaikäraja on 12 kuukautta. Tärkeää on, että koiran luusto on kunnolla kehittynyt, ennen kuin varsinainen treenaus aloitetaan. Ikärajat asettamalla pyritäänkin takaamaan koirille mahdollisuus kehittyä tarpeeksi ennen varsinaisen harjoittelun aloittamista. Nuoria koiria ei myöskään hyppyytetä kovin korkealta eikä kiipeily-/kontaktiesteitä harjoitella runsaasti. Esteisiin tutustuminen ja erilaisten ohjausliikkeiden opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo pentuiässä leikin varjolla. Myös monet agilityssa hyödyksi olevat taidot voidaan opetella jo pentuiässä erilaisten temppujen sekä leikin kautta.
Mitä ohjaajalta sitten vaaditaan? Harrastus sopii kaikille iästä riippumatta, ja esimerkiksi nuorimmat kilpailijat saavat virallisissakin kisoissa ottaa rataantutustumiseen avukseen avustajan. Kunhan koiralla on perustottelevaisuutta kotitarpeiksi ja ohjaaja hallitsee koiransa, voi agilityharrastuksen aloittaa. Agility vaatii ohjaajalta peruskuntoa, viitseliäisyyttä, halua ymmärtää koiraansa sekä hieman leikkimieltä ja heittäytymistä lajiin, jotta siitä saadaan koirakon molempia osapuolia innostava harrastus.
Harrastajan varusteet
Koiralla tulee harjoituksissa olla kaulapanta ja tavallinen talutushihna. Harjoitukseen tulee varata nameja/lelu/naksu koiran motivoimiseksi sekä vesiastia ja vettä ainakin koiralle – toki usein nesteytystä tarvitsee myös ohjaaja. Ennen harjoituksiin saapumista koira tulee myös ulkoiluttaa ja lämmitellä hyvin. Kun taidot alkavat karttua ja koira on hyvin hallinnassa, jätetään talutin ja panta kokonaan pois itse esteiden suorituksen ajaksi. Ohjaajan varusteiksi asiallinen pukeutuminen sään mukaan ja koska radalla joutuu ohjaajakin liikkumaan paljon, on valittava sellaiset kengät, joilla on hyvä juosta.
Agilitykoulutus RKK:ssa
Agilitykoulutuksesta huolehtivat pätevöidyt valmentajat ja Ragitin valmentamat ohjaajat, jotka ovat itse aktiivisia ja kokeneita kilpailijoita.
Agilityyn tullaan mukaan alkeiskurssin kautta. Ragit järjestää vuosittain yhden tai kaksi alkeiskurssia, yleensä kuitenkin vähintään yhden alkeiskurssin vuosittain. Alkeiskurssi koostuu yleensä noin kymmenestä kerrasta, joista ensimmäinen on monesti aloitusluento, jolla käydään muun muassa läpi esteet ja esteiden opettaminen koiralle sekä käyttäytymissäännöt harjoituksissa. Alkeiskurssi on maksullinen ja sille voivat pyrkiä myös ei-jäsenet, mutta kovan kysynnän vuoksi etusijalla ovat RKK:n jäsenet.
Alkeiskurssin jälkeen voi hakea viikottaista ryhmäpaikkaa, jossa opetellaan koiran ohjaamista ja tehdään rataharjoituksia. Koirakoita, jotka eivät vielä kilpaile, kutsutaan mölleiksi. Edistymisen ja kilpailuihin osallistumisen myötä harjoittelua jatketaan ryhmissä, joissa harjoitukset vaikeutuvat ja määräytyvät koirakkojen edistymisen ja kilpailutason mukaan. Ryhmällä on yleensä kauden ajan sama valmentaja, siten harjoittelun eteneminen on suunnitelmallisempaa. Harjoittelussa on tärkeää hyvän yhteyden kehittäminen koiran ja ohjaajan välille. Tavoitteena on koiran ja ohjaajan välille syntyvä saumaton yhteistyö, josta koira ja ohjaaja molemmat nauttivat.
Agilitykilpailut
Kilpailuja järjestetään ympäri vuoden ja ympäri Suomen, Ragit järjestää muutamat kotikisat vuosittain. Kilpailuja on järjestetty myös yhteistyössä Länsirajan Kennelkerhon kanssa, jolloin kilpailuareenana on toiminut Pellon Rohki-halli.
Kilpailu-uran voi aloittaa koiran täytettyä 18 kuukautta ja yhden päivän. Kilpailuun voivat osallistua myös x-rotuiset koirat (monirotuiset sekä rekisteröimättömät rotukoirat) mikäli ne on tunnistusmerkitty. Koiralla tulee olla myös agilitytuomarin vahvistama kilpailukirja. Ohjaajan tulee olla FCI:n tunnustaman kansallisen kenneljärjestöön kuuluvan jäsenseuran jäsen ja hänellä tulee olla kilpailuoikeus kotimaassaan, joka käytännössä tarkoittaa voimassaolevaa agilitylisenssiä. Kilpailuissa noudatetaan Kennelliiton hyväksymiä sääntöjä.
Agilityssä on Suomessa viisi säkäryhmää, alle 28-senttiset pikkuminit, alle 35-senttiset minit, 35–42,99-senttiset medit, 43-49,99-senttiset pikkumaksit ja vähintään 48 cm korkeat maxit. Kisaavilla koirilla tulee olla mittaustodistus. Agilitykilpailujajärjestetään kolmessa tasoluokassa (1-luokka, 2-luokka ja 3‐luokka). Tasoluokkien eroina ovat radan vaikeusaste ja etenemisnopeus. Ihanneajan määrittämiseen käytetään radan pituutta ja agilitytuomarin määrittämää etenemisnopeutta. Pikkuminit voivat kilpailla myös seuraavassa kokoluokassa.
Agilitykilpailussa radalla on 12–22 estettä ja radan pituus on 100–220 metriä. Tuomari laatii radan estejärjestyksen ja kilpailijat pääsevät tutustumaan rataan ilman koiria vähintään viiden minuutin ajaksi ennen oman luokkansa kilpailun alkua. Kilpailuissa menestyksen ratkaisevat radan suoritusaika ja virheettömyys.
Luokanvaihtoa varten koiran tulee saada minimimäärä luokanvaihtoon oikeuttavia tuloksia ja 1.1.2023 alkaen tavoiteltaviksi ovat tulleet myös meriitit.
Lisätietoa agilitysta voi lukea lajiliiton sivuilta.
