Rovaniemen käyttökoirien historia

Rovaniemen Käyttökoirien perustava kokous pidettiin 10.2.1974. Perustavaan kokoukseen osallistui 25 perustajajäsentä ja yhdistys perustettiin palveluskoiratoimintaa varten.

Jäsenmäärä kerhossa oli 70-luvulla alle 70. Sadan jäsenen raja rikottiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1983, mutta sen jälkeen jäsenmäärä kipusi nopeasti lähelle kahtasataa. Kahtena viimeisenä vuosikymmenenä jäsenmäärä on liikkunut 250 molemmin puolin.

Yhdistyksellä on ollut 33 vuoden aikana 15 eri henkilöä puheenjohtajana. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Erkki Vesterinen, joka hoiti tehtävää kaksi vuotta. Pisimmät puheenjohtajakaudet ovat olleet Liisa Pikkupeuralla neljä vuotta ja Irmeli Kinnusella viisi vuotta. Puheenjohtajan nuijaa ovat käytelleet myös Ilmari Alaluusua, Martti Härkönen, Juha Patopuro, Matti J. Virtanen, Veikko Pikkupeura, Riitta Lehmuspelto, Marja-Terttu Lassila, Mika Pasanen, Päivi Naasko, Anu Ojala, Niina Tuisku, Eija Pahtakari ja Hanna-Leena Pasanen.

Yhdistyksen nimen lyhenne on RKK, mutta toinen jatkuvasti puheissa vilahteleva lyhenne on Ragit - monesti kysytäänkin mistä se tulee. Ragit-lyhenne on alunperin saanut muotonsa agillityjaoston englanninkieliseksi muunnetusta muodosta Rovaniemen Käyttökoirien AGIlity Team. Agilitykilpailijat alkoivat käyttää lyhennettä kilpailuissa, erotuksena muista kerhoista, joilla oli sama tai melkein samanlainen lyhenne kuin RKK. Näin Ragitista tuli PR-nimi, jolla RKK:n agilityharrastajat tunnetaan lajin piirissä kautta Suomen.

Alkuaikojen historiaa 1970- ja 80-luvuilla

Ensimmäiset yhdeksän vuotta kerho toimi palveluskoirakerhona. Heti ensimmäisenä toimintavuotenaan yhdistys järjesti palveluskoirakokeita ja ylipäänsä koirien koe- ja koulutustoiminta oli vilkasta yhdistyksen perustamisesta alkaen. Toiminta keskittyi palveluskoirien maastolajeihin ja vetoharrastukseen - innokkaita hiihtäjiä oli tuohon aikaan jäsenistössä useita. Pelastuskoiratoiminta on kuulunut myös kerhon toimintaan alusta alkaen. Rauniokoirien kanssa käytiin harjoittelemassa muualla, koska Rovaniemellä ei ollut rauniokoirarataa.

Varoja toimintaan kerättiin ensimmäisinä vuosina erilaisilla talkootöillä, jotka olivat tosiaan töitä. Kerholaiset hoitivat mm. useiden vuosien ajan leirintäalueen vartiointia, läpi kesän ravien ja porokilpailujen lipunmyyntiä ja jopa liikevartiointia. Tulot tulivat vähäisillä kulukorvauksilla vähennettynä kaikki kerholle. Niinpä kerho saattoikin ostaa oman linja-auton ja moottorikelkan latujen tekoa varten.

Kilpailumatkoja tehtiin kerhon omalla linja-autolla, samoin matka Murmanskiin vuonna -78 ja Saksan Liittotasavaltaan vuonna -79 - tuohon aikaan tosin ilman koiria koska oltiin rabies-rajan takana. Molemmista ajokeista luovuttiin 80-luvun alkuvuosina.

Yhdistys on perustanut työrukkasikseen jaostot jo vuonna 1977. Ensimmäiset jaostot olivat nimeltään palveluskoira-, vetokoira-, kanakoira- ja talousjaosto sekä huvi- ja virkistysjaosto. Jaostot ovat vuosien varrella muuntuneet kulloisenkin tarpeen mukaisiksi, jossain vaiheessa taisi olla olemassa raittiusjaostokin.

Vuonna 1979 kerho osoitti ensimmäisen kerran laajenemisen merkkejä myös muuhun kuin palveluskoiratoimintaan. Silloin oli Rovaniemellä jo aktiivisia seurakoiran omistajia, jotka halusivat myös seurakoirille koulutustoimintaa. Niinpä perustettiin seurakoirajaosto ja alettiin pitää kaikkien rotujen tottelevaisuusharjoituksia. Ensimmäiset tottelevaisuuskokeet pidettiin samana vuonna. Myös koulutusohjaajien kouluttamiseen ja pätevöimiseen oli kiinnostusta, ensimmäiset koulutusohjaajat kurssitettiin 1981.

Vuonna 1983 tehtiin sääntöihin muutos, jolla yhdistys laajennettiin kaikkien rotujen harrastustoimintaa kehittäväksi yhdistykseksi. Muutoksen jälkeen yhdistyksen kehitys 1980-luvulla oli huima. Uusia lajeja tuli harrastustoiminnan piiriin ja monessa asiassa Käyttökoirat on ollut edelläkävijä Lapissa tehden työtä myös levittääkseen uusia lajeja ja tietoutta niistä laajemmalle Lappiin.

Kaikkien rotujen tottelevaisuuskoulutus ja -kokeet saivat vankan jalansijan toiminnassa samalla kun vetokoiraharrastus hiipui. Palveluskoiratoiminta on ollut kaiken aikaa vilkasta ja eri maastolajeihin on riittänyt harrastajia. Uutena aluevaltauksena tuli metsästyskoirien jäljestämisharrastus. Harjoituksia alettiin pitää vuonna -84 ja seuraavana vuonna perustettiin spanieli- ja noutajajaosto ja pidettiin ensimmäiset mejä-kokeet.

80-luvulla alettiin panostaa myös nuorisotoimintaan, nuorisojaosto perustettiin -83. Junior handler -toiminta kukoisti ja nuoret menestyivät hyvin kilpailuissakin. Joinakin vuosina on järjestetty jopa nuorisoleirejä ja nuoret ovat paneutuneet koiriensa kouluttamiseen useammassa lajissa. Match-showt tulivat myös ohjelmistoon nuorisojaoston myötä.

80-luvulla - kun rabies ei vielä ollut sulkenut rajoja - tehtiin useita yhteismatkoja. Tukholman näyttelyyn ja messukeskuksen näyttelyyn tehtävät yhteismatkat kuuluivat vuosittaisin vakio-ohjelmiin useiden vuosien ajan. Koiranäyttelyjen järjestäminen on myös kuulunut yhdistyksen toimintaan aivan ensimmäisistä toimintavuosista alkaen. Aluksi näyttelyt olivat ryhmänäyttelyitä, mutta jo 80-luvun puolivälissä on Rovaniemelle saatu kaikkien rotujen näyttely. Kehäsihteerejä on koulutettu ja yhdistyksen jäsenet ovat käytännön ja joskus kantapäänkin kautta oppineet näyttelyn järjestämisestä kaiken mahdollisen. Vuosien varrella on Käyttökoirista kehittynyt tietotaidoltaan vakuuttava näyttelyn järjestäjä ja näyttely onkin järjestetty joka vuosi yhteistyökumppaneina eri aikoina eri naapurikerhot.

Uusi vuosikymmen toi taas uusia lajeja kerhon harrastusohjelmaan. Agility valloitti Suomen 80-luvun lopulla ja RKK oli ensimmäisenä esittelemässä lajia Lapissa jo vuonna 1987. Silloin saatiin lahjoituksena agilityesteitä ja juhannusnäyttelyssä pidettiin yleisönäytös hyvin lyhyessä ajassa opetettujen koirien kanssa. Sittemmin joukko agilitystä innostuneita jäseniä hankki omatoimisesti varat esteiden hankkimiseen ja käynnisti agilityharjoitukset. Käyttökoiriin agilityjaosto perustettiin -91 ja siitä pitäen agility on ollut suosiossa nouseva laji, harjoituksista ei puutu uutta innokasta väkeä.

Viimeisimpinä aluevaltauksina voidaan pitää kanakoirakokeita ja viehejuoksua. Kerhossa on ollut joitakin innokkaita kanakoiraharrastajia ja maaliskuussa 1994 pidettiin ensimmäiset Käyttökoirien järjestämät kanakoirien tunturikokeet. Viehejuoksua ovat päässeet kokeileen kaikki halukkaat. Vepeilyäkin yritettiin aloittaa, mutta vesi oli nähtävästi liian kylmää näillä leveysasteilla, kun porukka ei oikein innostunut.

RKK 1990-luvulla

Kaiken kaikkiaan kerhon kehitys on ollut vaikuttava. Tänä päivänä kerhossa harrastettavia lajeja ovat agility, mejä, näyttelyt, pk-jälki, toko ja viehejuoksu. Jäsenistöstämme löytyy luonnetestituomari, mejä-tuomari ja muista lajeista vähintäänkin pitkän linjan harrastajia. Kerhoamme on edustettu arvokisoissa mm. tokossa, agilityssä, mejässä sekä pk-puolella jäljellä.

Jaostojen vetoryhmät ovat hyvin perehtyneitä koiramaailmaan ja pystyvät jakamaan tietojaan ja taitojaan eteenpäin uusille koiraihmisille. Kerhossa panostetaan jäsenistön kouluttamiseen ja myös yleisölle suunnattuun tiedottamiseen koiran hankinnasta ja pidosta. Viimeisimpiä luentoaiheita lajikohtaisten luentojen lisäksi jäsenistölle ovat olleet koiran ensiapu, luonnon mukainen ruokinta, homeopaattinen hoito sekä koiran oppiminen ja koulutus yleensäkin arkielämää varten. Vuosittain järjestetään kymmenkunta virallista koetta ja useita epävirallisia mm. agilityssä ja tokossa, useita match-show'ta, kansainvälinen näyttely yhdessä muiden yhdistysten kanssa, ryhmänäyttely sekä erilaisia kursseja. Pitkäaikainen haave ja myös tavoite on saada kerholle oma halli, tai vähintään kenttä kaikkine mukavuuksineen. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien jäsenien panosta.