Agility

AGILITYJAOSTO                     toiminnassa vuodesta 1991

 

Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille. Suomessa agilityn parissa liikkuu yli 10 000 ja maailmanlaajuisesti yli 100 000 harrastajaa. RKK:ssa agilityn harrastajia on noin 100. Agilityssa ihmisen ohjaama koira suorittaa tuomarin suunnitteleman esteradan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Agilityn esterata koostuu erilaisista hyppyesteistä, tunneleista, kiivettävistä esteistä sekä pujottelukepeistä. Ohjaaja ohjaa liikkumalla, kehonsa liikkein ja ääntään käyttäen koiraansa suorittamaan radalla olevat esteet. Parhaimmillaan agilitysuoritus on ohjaajan ja koiran saumatonta yhteistyötä. Lajissa voi kilpailla tai sitä voi harrastaa ihan vain omaksi ja koiran iloksi. (www.agilityliitto.fi) Oleellista agilityssa on ennen kaikkea koiran ja ohjaajan yhteistyö ja hauskanpito!

RKK:n agilityjaosto, Ragit, organisoi agilityharjoitukset ja koulutusohjaajien koulutuksen, järjestää epävirallisia harjoituskisoja ja virallisia kilpailuja sekä suunnittelee ja toteuttaa muuta agilityyn liittyvää toimintaa. Myös esteiden kunnossapito työllistää jaostoa, sillä agility vaatii välineisiin satsaamista – koirien turvallisuudesta esteillä ei tingitä.

 

Kuka voi harrastaa agilityä

 

Periaatteessa minkä tahansa terveen koiran kanssa voi harrastaa agilityä. Pitkärunkoisten koirien, kuten vaikkapa mäyräkoirien kanssa harrastettaessa on hyvä huomioida, että ne voivat rakenteensa vuoksi olla muita alttiimpia vaurioille. Myös kaikkein suurimpien rotujen kanssa agilityä harrastettaessa tulee olla erityisen varovainen. Agilityharjoitusten aloittamisen alaikäraja on 9 kuukautta, suurilla roduilla kannattaa odottaa 10–12 kuukauden ikään asti. Tärkeää on, että koiran luusto on kunnolla kehittynyt, ennen kuin varsinainen treenaus aloitetaan. Ikärajat asettamalla pyritäänkin takaamaan koirille mahdollisuus kehittyä tarpeeksi ennen varsinaisen harjoittelun aloittamista. Nuoria koiria ei myöskään hyppyytetä kovin korkealta eikä kiipeily-/kontaktiesteitä harjoitella runsaasti. Esteisiin tutustuminen ja erilaisten ohjausliikkeiden opetus voidaan kuitenkin aloittaa jo pentuiässä leikin varjolla. Myös monet agilityssa hyödyksi olevat taidot voidaan opetella jo pentuiässä erilaisten temppujen sekä leikin kautta.

Mitä ohjaajalta sitten vaaditaan? Agilityradoilla näkee kaiken ikäisiä harrastajia alle kymmenvuotiaista yli seitsemänkymppisiin. Kunhan koiralla on perustottelevaisuutta kotitarpeiksi ja ohjaaja hallitsee koiransa, voi agilityharrastuksen aloittaa. Agility vaatii ohjaajalta peruskuntoa, viitseliäisyyttä, halua ymmärtää koiraansa sekä hieman leikkimieltä ja heittäytymistä lajiin, jotta siitä saadaan koirakon molempia osapuolia innostava harrastus.

 

Harrastajan varusteet

 

Koiralla tulee harjoituksissa olla kaulapanta ja tavallinen talutushihna. Harjoitukseen tulee varata nameja/lelu/naksu koiran motivoimiseksi sekä vesiastia ja vettä ainakin koiralle – usein nesteytystä tarvitsee myös ohjaaja. Ennen harjoituksiin saapumista koira tulee myös ulkoiluttaa ja lämmitellä hyvin. Kun taidot alkavat karttua ja koira on hyvin hallinnassa, jätetään talutin ja panta kokonaan pois itse esteiden suorituksen ajaksi. Ohjaajan varusteiksi asiallinen pukeutuminen sään mukaan ja koska radalla joutuu ohjaajakin liikkumaan paljon, on valittava sellaiset kengät, joilla on hyvä juosta.

 

Agilitykoulutus RKK:ssa                                                             

 

Agilitykoulutuksesta huolehtivat pätevöidyt koulutusohjaajat ja Ragitin valmentamat ohjaajat, jotka ovat itse aktiivisia ja kokeneita kilpailijoita.

Agilityyn tullaan mukaan alkeiskurssin kautta. Ragit järjestää vuosittain yhden tai kaksi alkeiskurssia, yleensä kuitenkin vähintään yhden alkeiskurssin kesäkaudella. Alkeiskurssi koostuu yleensä kymmenestä kerrasta, joista ensimmäinen on monesti aloitusluento, jolla käydään muun muassa läpi esteet ja esteiden opettaminen koiralle sekä käyttäytymissäännöt harjoituksissa. Itse harjoituksia on tavallisesti yhdeksän viikon ajan kerran viikossa. Alkeiskurssi on maksullinen ja sille voivat pyrkiä myös ei-jäsenet, mutta kovan kysynnän vuoksi etusijalla ovat RKK:n jäsenet.

Alkeiskurssin jälkeen jatketaan jatkoryhmässä, jossa opetellaan koiran ohjaamista ja tehdään rataharjoituksia. Koirakoita, jotka eivät vielä kilpaile, kutsutaan mölleiksi. edistymisen ja kilpailuihin osallistumisen myötä harjoittelua jatketaan ryhmissä, joissa harjoitukset vaikeutuvat ja määräytyvät koirakkojen edistymisen ja kilpailutason mukaan. Ryhmällä on yleensä kauden ajan sama koulutusohjaaja, siten harjoittelun eteneminen on suunnitelmallisempaa. Harjoittelussa on tärkeää hyvän yhteyden kehittäminen koiran ja ohjaajan välille.  Tavoitteena on koiran ja ohjaajan välille syntyvä saumaton yhteistyö, josta koira ja ohjaaja molemmat nauttivat.

 

Agilitykilpailut 

 

Kilpailuja järjestetään ympäri vuoden ja ympäri Suomen. Kennelliiton tilaston mukaan vuonna 1999 kisoja oli 285 kpl, kun taas vuonna 2010 kilpailuja järjestettiin agi.fi -tulospalvelun mukaan jo 811 kpl. Ragit järjestää tavallisesti kahdesta neljään kilpailua vuoden aikana. Kilpailuja on muutamina vuosina järjestetty myös yhteistyössä Länsirajan Kennelkerhon kanssa, jolloin kilpailuareenana on toiminut Pellon Rohki-halli.

Kilpailu-uran voi aloittaa koiran täytettyä 18 kuukautta ja yhden päivän. Kilpailuun voivat osallistua myös x-rotuiset koirat (monirotuiset sekä rekisteröimättömät rotukoirat) mikäli ne on tunnistusmerkitty. Virallisiin arvokilpailuihin (esim. SM-kisat) x-rotuisilla ei kuitenkaan ole osallistumisoikeutta. Koiralla tulee olla myös agilitytuomarin vahvistama kansallisen kenneljärjestön kilpailukirja. Ohjaajan tulee olla FCI:n tunnustaman kansallisen kenneljärjestöön kuuluvan jäsenseuran jäsen ja hänellä tulee olla kilpailuoikeus kotimaassaan, joka käytännössä tarkoittaa voimassaolevaa agilitylisenssiä. Kilpailuissa noudatetaan Kennelliiton hyväksymiä sääntöjä.

Agilityssä on kolme säkäryhmää, alle 35-senttiset eli minit, 35–42,99-senttiset eli medit sekä 43-senttiset ja sitä suuremmat eli maxit. Kilpailuissa luokkia on kolme: I, II ja III. Lisäksi pidetään joukkuekilpailuja. Agilitykilpailussa radalla on 12–22 estettä ja radan pituus on 100–200 metriä. Tuomari laatii radan estejärjestyksen ja kilpailijat pääsevät tutustumaan rataan ilman koiria viiden minuutin ajaksi ennen oman luokkansa kilpailun alkua. Radalla koiralla ei saa olla kaulapantaa eikä ohjaaja saa pitää kädessään mitään. Ohjatessa ei saa koskea koiraan eikä esteisiin, mutta koiraa saa kannustaa ja ohjata rajattomasti käskyin ja käsimerkein. Ohjaaja ei saa myöskään itse hypätä esteiden yli.

Kilpailuissa menestyksen ratkaisevat radan suoritusaika ja virheettömyys. Tuomari asettaa radalle ihanneajan, jonka kilpailijat pyrkivät alittamaan. Radalla tapahtuneista virheistä tulee virhepisteitä seuraavasti: kieltäytymisestä (esim. koira ohittaa esteen) sekä tavallisesta virheestä (vaikkapa riman pudotus) tulee aina 5 virhepistettä ja kolmannesta samalla radalla tapahtuneesta kieltovirheestä koirakko hylätään. Koirakko voi saada virhepisteitä myös kontaktiesteiltä, mikäli koira ei osu kontaktiesteen ylös- tai alamenopinnalla olevalle kontaktialueelle. Ihanneajan ylityksestä tulee virhepisteitä, yksi jokaista sekuntia kohden.

Luokanvaihtoa varten koiran tulee saada agilitysertifikaatti, jonka I-luokassa saavuttaa kolmella ihanneaikaisella 0-tuloksella, joista korkeintaan yksi saa olla hyppyradalta ja vähintään kahdelta eri tuomarilta. II-luokassa vaaditaan myös kolme 0-tulosta, mutta luokanvaihtoon oikeuttavan nollatuloksen (LUVA-nollan) saamiseksi tulee myös sijoittua. Mikäli kilpailijoita on kakkosluokassa korkeintaan 5, vain voittaja voi saada LUVA-nollan, 6–10 kilpailijan kisassa LUVAn voi saada myös toiseksi tullut, 11–15 kilpailijan kisassa LUVAn voi saada kolme ensimmäistä, jne. kuitenkin niin, että korkeintaan viisi koirakkoa voi saada LUVAn samasta luokasta.

Agilityvalion (FI AVA) arvoon vaaditaan 3 agilitysertifikaattia III-luokan agilityradalta ja hyppyvalion arvoon 3 hyppysertifikaattia III-luokan hyppyradalta sekä näyttelystä vähintään laatuarvosteluna ”hyvä” aikaisintaan 15 kuukauden ikäisenä. Agilityn III‐luokassa annetaan agilitysertifikaatti nopeimmalle agilityradalla nollatuloksen (0,00) tehneelle koiralle, joka ei ole saavuttanut Suomen agilityvalion arvoa, sekä hyppysertifikaatin nopeimmalle hyppyradalla nollatuloksen (0,00) tehneelle koiralle, joka ei ole saavuttanut hyppyvalion arvoa. Koira voi vastaanottaa samalta agilitytuomarilta vain yhden agilitysertifikaatin ja yhden hyppysertifikaatin. Koira voi vastaanottaa yhteensä kolme (3) agilitysertifikaattia, joista ensimmäisen ja viimeisen välillä tulee olla vähintään yksi (1) vuosi ja yksi (1) päivä, vastaava sääntö pätee myös hyppysertifikaattien suhteen. Jos koira ei voi vastaanottaa sertifikaattia, siirtyy se osallistujamäärästä riippuen seuraavalle, kuitenkin enintään viidenneksi sijoittuneelle koiralle.  Mikäli osallistujia on enintään 19, sertifikaatin voi vastaanottaa vain voittaja.  Jos osallistujia on 20–29, voi sertifikaatti siirtyä enintään toiseksi sijoittuneelle, 30–39 osallistujan kisassa sertifikaatti siirtyy enintään kolmanneksi sijoittuneelle ja 40–49 kisassa se siirtyy enintään neljänneksi sijoittuneelle. Kun osallistujia on vähintään 50, voi sertifikaatin saada viidenneksi sijoittunut koira.

Kennelliitolla on Vuoden agilitykoira-kilpailu, joka on pistelaskuun perustuva. Kennelpiireittäin kilpaillaan piirinmestaruuksista ja Suomen mestaruuksista kilpaillaan III-luokissa niin yksilö- kuin joukkuekisoissa. Erillisissä karsintakilpailuissa valitaan III-luokan koirista edustusjoukkue pohjoismaisiin mestaruuskilpailuihin ja maailmanmestaruuskisoihin.

Ja tietysti Ragit järjestää myös omat kerhonmestaruuskilpailut.